keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Ahvenanmaalla osa 3 - Kumlinge

Ahvenanmaalla sijaitsevassa Kumlingessa on 316 asukasta tammikuussa 2016 tehdyn mittauksen mukaan. Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 89,6 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Kumlingen naapurikunnat ovat Brändö, Saltvik, Sottunga ja Vårdö.

Kumlinge sijaitsee suunnilleen Ahvenanmaan mantereen ja Manner-Suomen puolivälissä. Länsipuolella on Teilin ja itäpuolella Lappveden merenselkä. Kunnan pääsaari on Ahvenanmaan saarista pinta-alaltaan seitsemänneksi suurin.


Pääsaarella sijaitsevat kunnantoimisto, kauppa, apteekki, Ålandsbankenin konttori ja kunnan ainoa koulu. Muut suurehkot saaret, joihin on säännölliset kulkuyhteydet, ovat Enklinge, Seglinge ja Björkö. Enklingessä ja Seglingessä toimineet koulut on suljettu. Pienempiä saaria, joista suurin osa on asumattomia, on useita satoja.

Kumlingen saaret ovat pinnanmuodoiltaan matalia ja yleisilmeeltään karuja. Korkein maastonkohta kunnan alueella on 22 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva kallionhuippu Björkön saaren pohjoisosassa.

Kumlingen saaret olivat esihistoriallisella ajalla vielä veden peitossa. Pysyvä asutus saapui alueelle vasta keskiajalla Ahvenanmantereelta. Sitkeästi eläneen muistitiedon mukaan Kumlingessa olisi sijainnut keskiajalla luostari, mutta mitkään asiakirjatiedot tai arkeologiset tutkimukset eivät tue tätä väitettä. Vuoden 1537 maakirjan, jossa mainittiin jo kaikki Kumlingen jossa mainittiin jo kaikki Kumlingen nykyiset kylät, mukaan pitäjässä oli 107 veroa maksanutta taloa, mistä on päätelty väkiluvun olleen tuolloin 600–800 henkeä.

Kumlinge mainittiin alkujaan Sundiin kuuluvana kappeliseurakuntana. Kumlingen seurakunta itsenäistyi 1400-luvun alkupuolella ja siitä erosi Brändö vuonna 1864. Nykyisin Kumlinge ja Brändö muodostavat yhdessä Ahvenanmaan pohjoisen saaristoseurakunnan. Kumlingesta on 1900-luvun alkupuolella joissakin yhteyksissä käytetty suomenkielistä nimeä Kumlinki.


Kumlingessa odotti Henrikssonin mökkikylään kuuluva rakennus. Sen etsiminen ei tuottanut vaikeuksia, mutta kun omistajaa ei näkynyt missään, oli kaivettava luuri esille. Nimikyltissä ollut naula teki tepposet, sillä luulimme sitä nollaksi. Eipä ihme, ettei Henriksson vastannut heti puhelimeen.

Kun mies viimein saapui ja antoi kämpän avaimet, osoittautui talo suorastaan luksukseksi siihen mitä olin kuvitellut. Makuuhuoneita oli peräti kolme, tilava olohuone, mikro, televisio, radio ja iso terassi. Merikin vain kivenheiton päässä mökistä. Kyllä tällaisessä ympäristössä kelpasi pari yötä olla.









En ollut aikaisemmin käynyt Kumlingessa kuten ei kukaan muukaan seurueestamme. Alhrothin etsiessä geokätköjä ympäri kuntaa, päädyimme muun muassa Seglingen saarelle. Siellä olikin vaikka mitä nähtävää. Pieni, idyllinen satama jo yksinäänkin varsin viehättävä paikka.







Kauempana satamasta oli vanha sepänpaja, jonka nurkalta lähti luontopolku. Sen varrella oli lukuisia geokätköjä, jotka Alhroth löysikin.

Polun alkupäässä kalliolla seisoi vanha komea tuulimylly. Matkalla myllylle löytyi katajikosta epämiellyttävä yllätys. Juuri sellainen, joita tuollaisessa maastossa saattaakin kohdata. Nimittäin kyy, joka ihmetteli aikansa kuvaajia kunnes luikerteli katajan suojaan.





Jossain vaiheessa päivää Ahlroth ehdotti, että seuraava kohde olisi Kumlingen lentokenttä. Ajatus kuulosti ensiksi todella absurdilta. Kuinka ollakaan, sellainen todella oli olemassa.

Ympäri vuoden auki olevalla lentokentällä on yksi 600 metriä pitkä punaisella asfaltilla päällystetty, valaistu kiitotie. Vuonna 1975 avauttua kenttää ylläpitää Ahvenanmaan maakuntahallitus.





Kumlingen keskustasta noin kilometrin päässä sijaitsee 1937 rakennettu lentomajakka, jonka toiminta lakkasi virallisesti jo 1939 Talvisodan sytyttyä. Sen jälkeen sitä käytettiin vain tähystyspaikkana.

Majakkatorni on betonirakenteinen ja 15 metriä korkea. Sen huipulla oli aikanaan päävalaisin, jonka korkeus oli 42 metriä merenpinnasta. Valaisimessa oli kaksi valokeilaa 180 asteen kulmassa. Linssisysteemi pyöri kierroksen kahdeksassa sekunnissa tuottaen 0,1 sekunnin välähdyksen joka neljäs sekunti. Majakan huipulla sijaitsi myös morsemerkkejä antava tunnusvalo. Kumlingen majakan tunnus oli "K". Majakan vieressä sijaitsevassa rakennuksessa olivat muun muassa generaattorit.




3 kommenttia:

  1. Löysin tähän blogiin ikäänkuin puolivahingossa kun etsin tietoa Bengtskärin majakasta. Ja täältähän löytyikin esittelyjä erittäin mielenkiintoisista luontokohteista. Ja vieläpä suht läheltä omaa kotia.
    Kumlingesta pitää sanoa sen verran, että mun isä kävi mun miehen kanssa viime kesänä Kumlingessa syömässä pienlentokoneen kanssa. Eli sen verran tiesin Kumlingesta että lentokenttä ja joku ruokapaikka sieltä löytyy! :) Hyvää ahventa olivat kuulemma syöneet.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Nanne kommentista. Kirjoittelen blogiin mistä nyt kulloinkin satun kiinnostumaan tai käyn reissuillani. Hyvä jos löytyy mielenkiintoisia kohteita muillekin!

    VastaaPoista