I Am Thor ei ole kovin syväluotaava katsaus Jon Mikl Thorin elämään, mutta siitä kyllä selviää kaverin tarina. Yhteen ainoaan päähenkilön videohaastatteluun pohjautuva dokumentti ruotii Jon Mikl Thorin lapsuutta ja nuoruutta melko nopeaan tahtiin, kunnes 80-luvun vaiheista ruvetaan kertomaan jo tarkemmin.
I Am Thoria on verrattu kuvitteellisesta Spinal Tap -hevibändistä kertovaan elokuvaan, samoin Anvil -yhtyeestä tehtyyn dokumenttiin. Molemmissa onkin paljon samaa. Hommat eivät mene ihan putkeen.
Törmäsin lavalla terästä taivuttavaan ja kuumavesipalloja rikki puhaltavaan Thoriin juuri 80-luvun puolivälissä. Suomalaislehdissä bändistä ei pahemmin ollut juttua, mutta Ruotsin "Suosikki" Okej kirjoitti Thorista enemmänkin.
Jo 70-luvulla levyttäneestä Thorista olisi voinut tulla 80-luvulla isompikin nimi, mutta bändillä ja keulahahmollaan ei ollut onnenkolikkoa taskussaan, vaikka lavashow kova olikin. Vuoden 1983 Unchained -albumi ja 1985 ilmestynyt Only The Strong ovat mielestäni ensiluokkaista heviä, jota kuuntelee sujuvasti tänäkin päivänä.
Koska bändihommat eivät ottaneetkaan tuulta alleen, kokeili Jon Mikl Thor 80-luvun jälkipuoliskolla näyttelemistä. B-luokan rainoissa mukana ollut mies ei edennyt silläkään uralla. Kymmenen vuoden tauon jälkeen oli jälleen aika kaivaa Thorin rintapanssarit naftaliinista. Comeback on jatkunut siitä lähtien.
Dokumentti loppuu vuoteen 2009, jolloin Thor esiintyi Tampereella Sauna Open Air -festivaaleilla sekä Helsingissä levykaupoissa. Tampereen konserttia seurasin itsekin silmä kovana ja kamera tanassa. Moista meininkiä en ollut ennen nähnytkään! Pidän kokemusta yhä yhtenä parhaimmista live-esityksistä kautta aikojen.
Kuvani Tampereen festareilta kertovat varmasti enemmän kuin tuhat sanaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti