Lähin saaristokylä Rosala sijaitsee noin 18 kilometriä Bengtskäristä pohjoiseen, ja lyhin ja suojaisin reitti majakalle kulkee Hiittisten saariston halki.
Bengtskärin kallioperä on vuosien saatossa joutunut ihmisen muokkauksen kohteeksi; luodolle rakennettua majakkaa varten kalliota madallettiin räjäyttämällä, ja majakkaan tarvittavat kivet louhittiin paikan päältä.
Myös jatkosodan aikana käyty Bengtskärin taistelu on jättänyt kallioon jälkiä. Sodan jälkeen kalliota räjäytettiin ja louhittiin lisää konekivääripesäkkeitä, juoksuhautoja ja bunkkereita varten. Lisäksi kalliossa on myös satoja ihmisten, kuten majakan entisten asukkaiden, sotilaiden ja matkailijoiden, tekemiä kaiverruksia, joista vanhimmat ovat vuodelta 1896.
Ainoastaan pieni osa luodosta on kasvillisuuden peittämää, sillä pääosa siitä on paljasta graniittia. Kasvisto on vahvasti ihmisen muokkaama, ja suurin osa luodon maa-aineksesta on ihmisen tuomaa. Myrskyt ovat kuitenkin ajan mittaan huuhtoneet mullan suurimmaksi osaksi veteen.
Bengtskärissä ei esiinny luonnostaan puuvartisia kasveja, tosin sille on ajan saatossa yritetty istuttaa erilaisia pensaita ja puita vaihtelevalla menestyksellä. Kasvisto on ulkoluodoille tyypillistä.
Paikallinen eläimistö on myös hyvin niukkaa. Saarella esiintyy muun muassa sammakkoeläimiä ja hyönteisiä sekä muutama nisäkäslaji. Luodolla on runsaasti erikokoisia meri- ja sadevesitäytteisiä kallioaltaita. Niissä elää erilaisia äyriäisiä sekä myrskyn tuomia pikkukaloja kuten kolmipiikkejä.
Saarella ei ole käärmeitä, joskin yksittäisiä kyyhavaintoja on tehty. Kyiden arvellaan kulkeutuneen naapurisaarelta Dömmärskäriltä, jossa on kyykanta. Ainoat pysyvät nisäkkäät ovat peltomyyrä ja lepakko. Koska peltomyyrillä ei ole vihollista lukuun ottamatta satunnaisia pöllöjä ja matkailijoiden koiria, kanta kasvaa välillä räjähdysmäisesti. Hylkeitä nähdään Bengtskärillä säännöllisesti ja toisinaan nuoria yksilöitä tavataan luodon rantakallioilla.
Bengtskärissä on 1970-luvulta lähtien havaittu vajaat 200 muuttolintulajia. Pesimälinnusto on vähäinen, ainoastaan neljä lajia. Yleisimmät pesimälinnut ovat haahka ja räystäspääsky. Bengtskärissä on hyvät mahdollisuudet tarkkailla lintuja varsinkin kevät- ja syysmuuton aikaan.
Bengtskärin luotoa ympäröivälle karikkoiselle merialueelle ehti ennen majakan rakentamista haaksirikkoutua lukuisia aluksia, tunnetuimpana niistä höyrylaiva S/S Helsingfors, jonka uppoaminen antoi loppusysäyksen majakan rakentamiselle. Ennen vuotta 1906 rakennettua Bengtskärin majakkaa luodolla sijaitsi ”Bengtskärin saarnatuolina” tunnettu pooki eli tunnusmajakka, joka purettiin suuremman majakan tieltä.
Jatkosodan aikana 1941 saarella käytiin Bengtskärin taistelu, joka oli Länsi-Suomessa lajissaan suurin toisen maailmansodan melskeissä. Bengtskärin majakka oli tärkeä maamerkki tuohon aikaan ja ja sen jälkeen Virosta lähteneille kymmenille tuhansille venepakolaisille.
Luodolla sijaitseva majakka kunnostettiin perusteellisesti 1990-luvulla, minkä jälkeen siitä on tullut merkittävä matkailukohde ja nähtävyys. Majakka on ympäristöineen määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Minulle tämä oli jo kuudes kerta Bengtskärissä. Joku saattaa ihmetellä määrää, mutta enpä paljon hienompaa paikkaa keksi. Ei tuollaiseen kohteeseen voi kyllästyä.
Majakka ja saari ! Hieno paikka kumminkin on ! Ekaa kertaa paikalla ! Tänne tullaan uudestaan !
VastaaPoistaHienot paikat ja hieno reissu muutenkin, kiitos.,
VastaaPoistaT.Matti "Viki" Vikström