Yle Fem näytti elokuun puolivälissä norjalaisen fantasiaelokuvan Peikonmetsästäjä (Trolljegeren). Selatessani ohjelmatietoja se osui sattumalta silmään. Onneksi, sillä muuten olisi ehkä paras elokuva aikoihin jäänyt väliin.
Peikonmetsästäjän synopsis on lyhykäisyydessään "Norjalaiset ovat vuosisatoja salanneet totuuden luonnossa elävistä
pelottavista olennoista. Kolme opiskelijaa paljastaa varjellun
salaisuuden ja haluaa dokumentoida sen."
Vuonomaan komeat maisemat ovat pääosassa André Ovredalin vuonna 2010 ohjaamassa leffassa. Itsekin kaksi kertaa Norjassa vierailleena olin täysin myyty joka kolkalle, jossa kiertomatkoilla poikkesimme. Jotkut elokuvan paikat näyttivät tutuilta, mutta vastaavia lienee siellä lukuisia.
Jos maisemien ihailulta malttaa seurata elokuvan juontakin, huomaa pian olevansa koukussa, eikä vessaan tai jääkaapille ole mitään asiaa.
Käsivarakameralla kuvattu Peikonmetsästäjä on olevinaan dokumentti, jossa seurataan peikonmetsästäjä Hansin (Otto Jespersen) touhuja. Opiskelijajoukko tutkii merkillisiä karhukuolemia ja saa selville, että Norjassa elää peikkopopulaatio, jonka
olemassaolon hallitus haluaa salata.
Asuntovaunua maastoautonsa perässä raahaava raamikas metsästäjä ei aluksi noteeraa uteliasta kuvausryhmää, mutta ottaa pian heidät mukaansa metsiin ja vuorille, jossa pistelee peikkoja elottomiksi.
Peikonmetsästäjässä on nerokas idea ja loistava käsikirjoitus. Vaikka elokuva on luokiteltavissa osin kauhuksikin, on mukana huumoria huomattavasti enemmän kuin väristyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti