Päivä oli helteinen ja todella kesäinen. Vaikea uskoa, että virallisesti vielä ei edes ole kesäkuukausi meneillään.
Saaristotietä ajellessa ennen Paraisten keskustaa on Kirjalan kylä. Kirjalasta vasemmalle kääntyessä Lielahden tienhaarasta avautuu idyllinen saaristomaisema. Muutaman kilometrin kuluttua tie ohittaa kaupan ja pubin. Talon ikkunassa mainostettiin parin viikon kuluttua olevaa trubaduurikeikkaa. Hienoa, että noinkin syrjässä on palveluja ja viihdettä.
Emme kuitenkaan pysähtyneet kaljalle pubiin, vaikka yksi huurteinen olisi varmasti tehnytkin terää. Tarkoitus oli käydä katsomassa Kuitian kartanolinnaa. Paikka tunnetaan myös nimellä Qvidjan linna.
Olen kerran aikaisemmin käynyt linnaa kummastelemassa. Fleming-suvun rakennuttama kivilinna valmistui 1400-luvun lopulla, eikä ollut sitten kuuden vuoden takaisen visiittini muuttunut miksikään.
Alue ei ole julkisesti avoinna turisteille, vaan sinne järjestetään vierailuja vain tilauksesta. Niinpä hiippailimme, toivottavasti ainakin, huomaamatta ja pikaisesti linnan ympärillä, ettemme olisi häirinneet paikallisia asukkaita.
Linnan vieressä on 1700- ja 1800-luvulla rakennettu kartano sekä kaksi muuta asuinrakennusta. Kuitia on yhä toimiva maatila, jonka peltojen keskestä linna erottuu pitkälle tulosuuntaan. Moista maamerkkiä kun ei ole lähimaillakaan. Ilmeisesti saa mennä Uudellemaalle Siuntioon asti, ennen kuin vastaava rakennus tulee vastaan.
Tuo on komea linna, vaikka kesäisin ei itseään päätielle juuri paljasta. Luin joskus, että linnan muurinvieressä olisi hiidenkirnu mutta en ole käynyt tätä toteamassa. Ei teidänkään silmiinne tainnut tällainen osua?
VastaaPoistaKiitos kommentista.
VastaaPoistaEi näkynyt hiidenkirnua nytkään.
Tutkimusteni mukaan - pidän Köyliön Kartanoa ehkä Suomen vanhimpana kartanona. Torppien perustamisessa olen päätynyt ainakin 1400-luvulle, jolloin sukuhaarani erään torpan perustamisessa on ollut mukana piispa Maunu Tavast. Alunperin talonpoika Lallin Köyliön Kartano juontaa juurensa Suomen kirjoitetun historian alkuun 1156, jolloin talonpoika Lalli aiheutti piispa Henrikille mittavia henkisiä ja fyysisiä tappioita !
VastaaPoistaKeijo Koskinen
Eihän kukaan halua omalle pihalleen urkkijoita, olisitte reilusti kysynee luvan asukkailta. No tosin kohta Herlinin suku on isäntänä Qvidjassakin ja tuskimpa sen jälkeen on enää pääsyä kartanolinnaan...
VastaaPoistaAnteeksi Herra Anonyymi jos päiväsi meni nyt pilalle mukahauskasta "hiippailimme" -verbistä, jota näköjään olen jutussa käyttänyt. Kyllä siellä muistaakseni sen verran näkyvästi olimme, että väki huomasi.
VastaaPoista