Krakovan matka osa 4 - Wieliczkan suolakaivos

Wieliczkan suolakaivos on Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva kohde noin viidentoista kilometrin päässä Krakovasta. Kaivoksesta louhittiin suolaa 1300-luvulta vuoteen 2007 eli noin 700 vuotta.

Wieliczkan suolakaivos on suosittu turistikohde. Siellä vierailee vuosittain yli miljoona ihmistä. Paikan erikoisuus on syvällä maan uumenissa oleva kirkko, jonka patsaat ja kattokruunut on veistetty suolasta.

Painelimme Wieliczkan suolakaivokseen suoraan Birnenaun keskitysleiriltä. Matka kesti suunnilleen tunnin verran. Jälkikäteen ajateltuna kaivosreissun olisi voinut tehdä toisena päivänä, koska nyt päiväohjelmasta muodostui aivan liian pitkä.

Kysyin kuskiltamme jos voisimme poiketa upottamassa apetta jossain kuppilassa. Kuulemma matkalla ei ollut yhtään ruokapaikkaa, mutta perillä sellainen olisi.

Suolakaivoksen parkkipaikalla selvisi, että seuraavan opastuskierroksen alkuun olisi kahdeksan minuuttia aikaa. Seuraava kierros lähtisi vasta puolentoista tunnin kuluttua. No, ei muuta kuin vatsa kurnien jonottamaan ensimmäiseen lähtöön.

En ehtinyt edes kusella käydä, kun olimmekin oppaan johdolla matkalla maan alle päättymättömältä tuntuvassa ja ahtaassa portaikossa. En muista askelmien määrää, mutta arviolta kilometrin verran maan sisään tallusteltuamme olimme vihdoin jonkunlaisessa tunneliaulassa.

Puolalaisopas jutteli parempaa englantia kuin kukaan muu koko matkan aikana kuulemani, mukaan lukien äidinkielenään englantia puhuvat. Mies kertoi olleensa 21 vuotta kaivoksessa näissä hommissa. Vitsit lensivät selostuksen ohessa. Puola on menettänyt hänessä oivan stand up-koomikon.

Kaivoksen käytävät olivat niin korkeita ja leveitä, ettei juurikaan tarvinnut pelätä kolauttavansa päätänsä kattoon. Opas muistutti aina, jos edessä oli matalampi kohta. Suunnilleen minun pituuteeni ryhmästä ylsi tosin vain ruotsalainen mallin näköinen nainen, jonka korkokengät olivat hieman erikoinen valinta näihin olosuhteisiin.

Muutaman tunnin kierroksen aikana vastaan tuli luolajärviä, näyttelyjä menneiden aikojen kaivostoiminnasta ja erikoisimpana valtavan kokoinen kirkko. Onneksi vessakin löytyi kirkon ylätasanteen tuntumasta.

Suolakaivosta ei voi suositella ahtaanpaikankammoisille. Itsekin jossain määrin kyseistä fobiaa potevana selvisin urakasta hyvin, vaikka loppurutistus tekikin tiukkaa. Pieneen hissiin ängettiin valtava määrä ihmisiä. Häkki kolisi ja heilui. Matka ylös tuntui ikuisuudelta. Hetken olin varma, että hissi jumittuu jonnekin 500 metrin kohdalle näännymme sinne. Onneksi ei sentään tarvinnut kävellä ylös.

Kolme tuntia maan alla kaivoksessa Auschwitzin ja Birkenaun kierrosten jälkeen veti puhdin pois. Ramppaaminen melkein kellon ympäri ilman ruoka- ja juomatankkausta oli turhan kova tahti ainakin minulle.

Wieliczkan suolakaivoksessa kannattaa toki ehdottomasti vierailla jos käy Krakovassa, mutta se on suositeltavaa tehdä omana päiväretkenään. Siinä kun on tarpeeksi ohjelmaa yhdelle päivälle.