Föritanssit 17. toukokuuta 2014

Lauantaina 17. toukokuuta sää helli kansalaisia lounaisrannikolla. Kesän terassikausi on jo täydessä vauhdissa ja niinpä lähdin itsekin kantamaan kortta kekoon. Suuntana oli Turussa Itäisen Rantakadun varrella oleva Wanha Rahtilaiva eli tuttujen kesken Rahtis.

Ohrapirtelöä juodessani korviini kantautui musiikkia. En osannut paikallistaa sitä. Rahtiksen kaiuttimista se ei ainakaan tullut, eikä myöskään vastapäisestä kuppilasta. Avuliaat kanssaihmiset tiesivät, että jokilautta Förillä on parhaillaan tanssit menossa.

Viimeisteltyäni tuoppini, päätin käydä katsomassa mikä homman nimi oikein on. Föritansseista kun en ollut aikaisemmin kuullutkaan. Viimeksi vastaava tilaisuus on kuulemma järjestetty monta vuotta sitten.

Föri oli tupaten täynnä. Lautta kulki hieman toispuoleisesti, sillä ihmiset olivat pakkautuneet vastapäätä ohjauskoppia ja orkesteria. Osa oli ohikulkumatkalla, muutama innokas pari tanssi ja jotkut vain seurasivat meininkiä.

Nelihenkinen bändi soitti Amerikan etelävaltoista tuttua musiikkityyliä, bluegrassia. Orkesterin nimi oli Port Arthur Bluegrass Band. Banjoa soittanut ja laulupuolen hoitanut mies oli parikymmentä vuotta sitten suosionsa huipulla olleesta turkulaisyhtye Vilperin perikunnasta tuttu Harry Vuorinen. Muita muusikoita en tunnistanut.

Poliisitkin tekivät vierailun lautalle. He eivät panneet jalalla koreasti, vaan toinen paineli ohjaamoon puhalluttamaan kuskin. Tulos oli kai puhdas nolla promillea, koska kohta taas seilattiin Aurajoen toiselta puolelta toiselle.

Muutama vuosi sittenhän uutisoitiin, että Föri-kuski oli kärynnyt ratista. Tai pikemminkin kai ruorista. Äijä oli puhaltanut oikein kunnon lukemat ja laiturit vaan kolisseet rantautuessa.  

Föritanssit oli mielenkiintoinen ja hauska tapahtuma, jollaisia soisi olevan useamminkin. Mukava piristys muutenkin aurinkoisena päivänä.