torstai 11. lokakuuta 2012

Luolamiehenä Lempäälässä osa 1

Lauantaina 6. lokakuuta piti lähteä Rauman edustalle Kylmäpihlajan majakalle. Mutta kuinkas kävikään! Veneyrittäjältä tuli vuorokautta ennen tekstiviesti, jonka mukaan tuuliennuste on liian kova ja matka perutaan.

Näin varmasti olikin. Mieleen juolahti sellainenkin vaihtoehto, ettei matkalle ollut tarpeeksi ilmoittautujia, jolloin peruutus hoidettiin tällä tavoin.

Mutta yhtä kaikki, perjantaina 5.10. oli sellainen sade ja myrsky, että heikompaa hirvitti. Lauantain kelistä Rauman suunnalla en tiedä, mutta ainakin Turussa ja Pirkanmaalla oli jo huomattavasti parempi ilma.

Kylmäpihlajan reissu olisi ollut osa Majakoiden taistoa. Moisen tapahtuman huomasin alkuviikosta netistä. Siihen kuuluivat Isokarin, Kylmäpihlajan ja Säpin majakkasaaret. Lintubongausta oppaan johdolla ja ruskan katselua.


Kylmäpihlajan majakka heinäkuussa 2011.

Säpistä olin alunperin kiiinnostunut. Tiistaiaamuinen soitto Metsähallitukseen tuotti kuitenkin sellaisen tuloksen, että luurin toisessa päässä ollut naishenkilö kertoi reissun olevan loppuunmyyty. Ensi kesänä sitten.

Varasin samalla kakkossijalla olleen Kylmäpihlajan reissun. Tavallaan kumminkin hyvä, että se peruuntui, koska olen käynyt saarella kaksi kertaa aikaisemmin. Hyvä siksikin, että peruutuksen takia tuli suunnaksi sisämaa ja aivan erilainen miljöö kuin mitä Raumanmeri olisi tarjonnut.

Retkipaikka.fi -blogiin kirjoittava turkulainen asianharrastaja Harri Nato Leino ehdotti Pirkanmaan luolia korvaavaksi päiväreissuksi. No, mikä ettei!


Harri Nato Leino tutkii opastalua Lempäälässä.

Leinolla oli printattuna muutamakin eri paperi, joissa kohteet olivat. Ensimmäinen etappi oli Lempäälän keskustan liepeillä sijainnut parkkipaikka, jossa oli Pyhän Birgitan polun infotaulut. Koska kyseiseltä paikalta ei ollut kuin kulku läheiseen rantaan, jossa pari ukkelia oli onkimassa, päätimme jättää peräti 50 kilometriä pitkän polun ainakin toistaiseksi siihen.

Pyhän Birgitan polku sivusi ainakin jossain määrin myös seuraavaa paikkaa, joksi valitsimme Hirvi-Simunan luolan. Tarkempi sijainti oli Lempäälän Höytämössä.

Kartan ja gps:n perusteella paikalle osui suht koht hyvin. Kun vielä kun kyselimme ulkoilijoilta tarkempia ohjeita, helpottui homma selvästi. Gps:ään ei tarkkoja koodrinaatteja löytynyt.

Jälkeenpäin selvisi, että paikka, jossa kävimme onkin nimeltään Hirvi-Simunan kivi. Varsinainen Hirvi-Simunan luola sijaitsee kohteesta 300 metriä kaakkoon. Ilmeisesti käsiteet ja nimet ovat monilla hukassa, koska mielestäni alla oleva Wikipedian tekstikin viittaa juuri tähän samaan paikkaan.


Polku Hivi-Simunan luolalle.

Hirvi-Simunan luola sijaitsee Lempäälän Höytämössä Lehtivuoren rinteellä. Luola sijaitsee suuren siirtolohkareröykkiön alla ja sinne on useita suuaukkoja. Luola on muodostunut paikalla sijainneen valtavankokoisen siirtolohkareen hajottua kappaleiksi ja sen lähiympäristö on suurten kivilohkareiden peittämää pirunpeltoa. Hirvi-Simunan luola on luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Muita vastaavanlaisia suomalaisia luonnonmuodostumia ovat muun muassa Turun Kärsämäessä sijaitseva Pirunpesä, Nokian Sarkolassa sijaitseva Pirunpesäkivi ja Inarin Karhunpesäkivi.

Luola on saanut nimensä 1800-luvun puolivälissä eläneestä Hirvi-Simunasta joka asui luolan lähellä Höytämöjärven tienoilla sijainneessa Paunun mökissä. Hirvi-Simuna hankki elantonsa metsästyksellä ja hänestä on säilynyt paljon tarinoita kansanperinteessä. Hän erikoistui erityisesti lintujen ampumiseen jotka tarinoiden mukaan tulivat itse hänen luokseen ilman hakematta. Sudet hän jätti rauhaan koska kertoman mukaan ne olivat kerran pelastaneet hänet tukalasta tilanteesta. Hirvi-Simunan kerrotaan ampuneen itsensä hänestä nimensä saaneessa luolassa. (Wikipedia)

Auton pystyi jättämään tien päähän, aivan asutuksen viereen. Polku kiviröykkiölle oli muutaman sadan metrin pituinen. Kivikkoista pirunpeltoa pitkin ei ollut häävi kävellä, muttei mitenkään järin vaikeaakaan. Ei ainakaan verrattuna siihen mitä myöhemmin iltapäivällä oli luvassa...


Kuten Wikipedia tuossa yllä tiesi kertoa, Hirvi-Simunan kivi muistuttaa toden totta Turun Kärsämäessä olevaa Pirunpesää.

Valokuvauksellisesti paikka oli hankala, kuten monet kollegansakin. Maisemametsuria tarvittaisiin kovasti, mutta ymmärrettävistä syistä kaikkea ei voi saada. Toivottavasti näistä kuvista välittyy olellinen.


Leino Hirvi-Simunan luolassa sisällä.

 
 


Hirvi-Simunan jälkeen ohjelmassa oli Ideaparkissa käynti. En ollutkaan aiemmin tähän jättimäiseen ostoskeskukseen astellut. Joulukuussa 2006 tosin heitimme porukalla ureat jonnekin päin parkkipaikkaa. Olimme menossa Tampereen Tullikamamille Yngwie Malmsteenin konsertiin ja Ideaparkin valtava p-paikka sai toimia tovin taukoalueena.

Kauppakeskukseen tutusminen jäi hyvin pintapuoliseksi. Tulipahan tällainenkin suurpömpeli sitten nähtyä. Kun nälkä oli tyydytetty, oli aika jatkaa matkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti