Turun Sanomat uutisoi viime vuoden tammikuussa, että legendaarinen turkulaislevykauppa Kane Records lopettaa toimintansa.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/185505/Legendaarinen+Kane+Records+lopettaa+Turussa
Lehti uutisoi asian myös taloussivuillaan
http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2011/01/04/ts-verkko-kaatoi-kane-recordsin/201183/12
Vuodesta 1976 toiminut Kane Records ei kuitenkaan laittanut kokonaan pillejä pussiin, vaikka eilisen galluppini perusteella kaikki tuttuni niin luulivatkin. Levyliikkeellä on netissä omat sivut, jossa on lukematon määrä levyjä kaupan. http://www.kane.fi/prestashop/fi/
Viime viikonloppuna eräs tuttava oli tilaamassa Kanen sivuilta levyjä, jolloin innostuin itsekin surffaamaan saman aiheen parissa. Lopulta löytyikin viisi levyä, jotka klikkasin tilaukseen kaverin levyjen lisäksi.
Kane Recordsin muovikassi vuosien takaa.
Kanen varasto on Turun Luolavuoressa, osoitteessa Liisankatu 12. Omistaja Reijo Kanervan kanssa on sovittavissa jos haluaa hakea tilaamansa lätyt sieltä, jolloin välttyy postikuluilta.
Tuoreimmat levyostokseni.
En tarkkaan muista milloin kävin Kanella asioimassa ensimmäisen kerran, mutta se ajoittuu joko vuoteen 1984 tai 1985. Liiketila oli tuolloin osoitteessa Kauppiaskatu 16, Turku. Pienehkö kauppa oli pullollaan lp-levyjä. Etenkin heviosasto oli hyvin edustettuna.
Kane myi älppäreitä muita kauppoja halvemmalla. Liekö sitten syynä kanadalaispainokset, jolloin levynkansi saattoi olla erilainen kuin normaalisti ja sisäpussinkin joko blanko tai läpinäkyvää muovia. Biisijärjestyskin saattoi näissä painoksissa heitellä. Kannet saattoivat myös olla ns. sahattuja eli pieni viilto oikeassa alareunassa ilmoitti painoksen olevan halpatavaraa.
Esimerkkejä "kanepainoksista". Sisäpussit muovia ja Gary Mooren Corridors Of Power normaalista poikkeavalla kannella.
Muistaakseni koko levynostajaurani halvimman kiekon olen saanut juuri Kanelta. Kauppiaskatu 16:n takapihalla oli käytettyjen levyjen osasto, jossa myyjänä toimi ainakin välillä Eddy Carlsson. Mies on tunnettu mm. Nite Time Jumpers ja Vilperin perikunta -orkestereista.
Amerikkalaisen hevibändi Metal Churchin kakkoslevy The Dark (-86) oli laarissa ja hintana vaivaiset kaksi markkaa. Kävin oikein tiskillä kysymässä voiko tämä pitää paikkaansa. Carlssonin mukaan asian laita oli juuri näin. Levykin vaikutti kaikkea muuta kuin käytetyltä, vaikka muistaakseni hän kertoi siinä olevan jotain vikaa. Hyvin se on kumminkin soinut tähän päivään asti.
Kane Recordsiin liittyy myös sellainen tarina, että loppuvuodesta 1989 he hakivat Turun Sanomien työpaikkailmoituksella levymyyjää. Tein hakemuksen ja pääsin haastatteluun. Kane sijaitsi tuolloin Yliopistonkadulla.
Jutustelin aikani Reijo Kanervan kanssa. Hän ilmoitti, että paikka olisi muuten minun, mutta koska varusmiespalvelukseni alkaa ensi kesänä, joutuisi hän palkkaamaan taas uuden työntekijän.
Kyllähän se silloin vitutti. Työskentelin sitten kalusteovitehtaassa, josta muistona 90-luvun puolivälissä puhjennut allergia ainakin kissoille ja koirille sekä siitepölyongelmat.
Jaa...
VastaaPoistaPaljon kiitoksia laaja-alaisesta kommentistasi herra Anonyymi! Jos kielenkannat irtoavat tuonkin verran, olisi varmaan samalla vaivalla voinut naputella vähän perustelujakin.
VastaaPoistaKiinnostava katsaus Kane-historiaan/historiaasi. Aikoinaan Kane olikin kelpo levyliike ja toi paljon valinnanvaraa turkulaiseen levykaupparintamaan. On tuolta tullut ostettua aikoinaan levy jos toinenkin, sekä uutena että käytettynä. Pitkään kannatti ostaa ennemmin levy Kanesta kuin kantaa rahojaan esim. Levypörssin megatarjouksiin.
VastaaPoistaMutta suoraan sanottuna ei tullut yllätyksenä, että Kanen tahti hiipui 2000-luvulla ja että liike joutui lopettamaan myymälätilansa. Liike ei pysynyt oikein ajan hermolla ja asiakaspalvelun tasoon olisi pitänyt panostaa vähän eri tavalla. Taso vaihteli eri myyjien kesken, mutta välillä jäi vaikutelma siitä, että uskaltaako sitä oikein edes vaivata myyjää levyostoksillaan, ettei myyjän tarvitse nousta ylös ja tulla tiskille ottamaan rahat. Mitään jenkkidollarihymypalvelua ei toki kaivattu, mutta Turun muissa levykaupoissa ote oli (ja on) jämäkämpi ja aktiivisempi.
Kun Kane ei enää ollut se ainoa vaihtoehto Anttiloille tai klaustrofobiaa aiheuttaville labyrinttimaisille antikvariaattiloukoille tympeine mörrimöykkyineen, niin moni asiakas siirtyi muihin liikkeisiin. Myöskään hintataso ei enää pysynyt oikein kilpailukykyisenä ja dynaamisena erityisesti käytettyjen levyjen osalta. Miksi maksaa kymppi käytetystä peruslevystä, jos sen saa uutena hintaan 6,90 kotimaisesta tavaratalosta tai ulkomaisesta nettikaupasta?
Uusien levyjen kohdallahan on selviö, että hintakilpailussa ei voi voittaa sellaisia maita, joissa levyjen hinnat ovat kohdillaan (eli noin 70% halvempia kuin Suomessa, joissa eri välikäsille tuntuu valuvan iso osa tuotteen hinnasta), mutta kotimaisten artistien ja harvinaisempien, liikkeeseen tilattavissa olevien pienartistien osalta sekä käytettyjen levyjen osalta levykaupoilla on mahdollisuus pitää asiakkaansa nettikaupoista huolimatta. Kane ei tähän saumaan enää oikein tarttunut, joten kuten sanottua ei ollut yllätys, että kivijalkamyymälän ylläpitämiseen Turun ydinkeskustassa ei ollut enää resursseja. Ehkä jossain hieman syrjemmällä olisi vielä voinut myymälääkin pitää auki?
Jussi, kiitos pitkästä ja asiapitoisesta kommentistasi! Olen hyvin pitkälti samaa mieltä kanssasi em. seikoista.
VastaaPoistaTere!
VastaaPoistaOlipa ajankohtainen juttu...just tilasin Kanelta muutaman cd:n, niitä kun ei enää uutena saa tukuista, toivottavasti minäki saan ton Jasonin 2cd -live vai veitkö viimeisen...
T:Toni
Moro! Ymmärsin niin, että Jason & The Scorchersin liveä olisi Kanen varastossa useampikin levyjä.
VastaaPoistaPajon kiitoksia kirjoitamastasi Kane Records elää
VastaaPoistahistoriasta.
Mitä tulee ostamaasi Metal Church älppäriin
niin Import levyjä ei myymälä pystynyt
lähettämään takaisin ulkomaille, eli kun
joku jussilahtonen palautti ostamansa
levyn viallisena niin Kane myi kyseisen tuotteen
eteenpäin "viallisena" 80/90% alennuksella.