maanantai 3. lokakuuta 2011

Hyvät, pahat ja munat

Toimittaja Simo Rantalaisen vuonna 2009 ilmestynyt kirja Hyvät, pahat ja munat (Johnny Kniga) on kertomus hänen vuosistaan mediatyöläisenä. Kiistelty persoona tarinoi lähinnä televisiovuosistaan, jotka alkoivat MTV:n urheilutoimituksen kesätoimittajana 1987 ja päättyivät 1996 potkuihin annettuaan "isällisen avokämmenen" Ilta-Sanomien toimittajalle Pasi Kostiaiselle. Tuon jälkeen Rantalaista ei ole televisiossa nähty juontajana.


Rantalaisen kirjoitti pitkään muistelmiaan. Jo vuosia sitten muistan lukeneeni jostain aikakausilehdestä tällaisen kirjan olevan tekeillä. Kun mitään ei kuulunut, päättelin homman menneen puihin mahdollisten oikeusjuttujen pelossa. Aika kesyä tarinaa Rantalainen lopulta heittää, varmaan juuri raastuvan varjon takia. Takataskussa olisi varmasti ollut mehevämpiäkin juttuja. Mutta kuten mies sanoo, tämä ei ole kostoteos. Vaikka melkein kaikkia vastaan hänellä tuntuu olevan jotain hampaankolossa.


Rantalaisen siteeraa sivukaupalla Hyvät, pahat ja rumat -ohjelmaa, jonka toinen vetäjä hän oli Jari Sarasvuon kanssa, myöhemmin Pauli Aalto-Setälän parina. Ohjelma oli vuosikausia yksi suosikeistani. Paljon mielenkiintoisia vieraita. Rohkeampia kysymyksiä kuin siihen aikaan muissa keskusteluohjelmissa oli tapana. Nykyään joku Maria! pistää kovemmaksi tällä saralla, mutta on muuten paljon kehnompi ohjelma.

Jari Sarasvuo ja Simo Rantalainen.

"Hyvät, pahat ja rumat on Suomessa Broadcastersin tuottama vuosina 19921997 Kolmoskanavalla ja sittemmin MTV3-kanavalla suorana esitetty talk show -tyyppinen asiaviihdeohjelma. Ohjelma tunnettiin yleisesti myös lyhenteellä "HPR".

Alkuaikoina ohjelmaa lähetettiin lauantai-iltapäivisin, ja juontajia oli kolme: Simo Rantalainen ja Jari Sarasvuo sekä naisjuontajana ensin Asta Leppä ja myöhemmin Ina Nykopp. Suuren yleisön suosioon HPR nousi kuitenkin vasta kevätkaudella 1993, jolloin ohjelma siirtyi torstain myöhäisiltaan ja juontajaparivaljakoksi vakiintui Rantalainen ja Sarasvuo. Vuonna 1995 Sarasvuo korvautui Pauli Aalto-Setälällä, ja viimeisenä keväänä Rantalaisen tilalle tuli Neil Hardwick.


Ohjelma poikkesi useimmista muista keskusteluohjelmista kahden miesjuontajan yhdistelmällä. Sarasvuon edustaman älyllisen toimittajahahmon ja Rantalaisen rääväsuisen urheilijan välille syntyi jännitteitä, jotka huipentuivat juontajien väliseen nyrkkeilyotteluun suorassa lähetyksessä. Aalto-Setälä jatkoi sittemmin Sarasvuon roolia ohjelman älykkönä, mutta Rantalaisen kiistellyn persoonan poistuminen jätti aukon, jota ei lopulta pystytty täyttämään.

Simo Rantalainen nousi usein iltapäivälehtien lööppeihin väkivaltaisen käyttäytymisensä vuoksi ja sai lopulta potkut ohjelmasta. Rantalainen muistetaan myös napakoista mielipiteistään. Hän esimerkiksi sanoi ohjelmassa, että pedofiilit pitäisi tappaa. Ohjelman myötä tuli tunnetuksi myös myöhemmin muista yhteyksistä muistettu Jari Sarasvuo.

Ohjelman vieraat liittyivät usein päivän polttaviin ja kontroversaaleihin aiheisiin. Ohjelmassa haastateltiin esimerkiksi Joensuun skinejä, "luksushuoraa", entisiä saatananpalvojia ja Pekka Siitointa.

Ohjelmaan sai lähettää palautetta faksilla, ja lähetettyjä viestejä luettiin haastatteluiden välissä. Usein katsojat toivoivat ohjelmaan vieraita, jotka olivat jo olleet lähetyksessä aiemmin, jolloin juontajat aina sanoivat: "Katsokaa näitä ohjelmia!". Toinen ohjelmasta tutuksi tullut hokema oli Simo Rantalaisen "Onnea valitsemallanne tiellä!", joka kuultiin useiden haastatteluiden päätteeksi.

Simo Rantalaisen vuonna 2009 julkaistussa kirjassa Hyvät, pahat ja munat kerrotaan muun muassa ohjelman teosta." (Wikipedia)

Kirjaa lukiessa palautuu mieleen monet HPR-haastattelut, vaikka 90-luvun alusta ja puolivälisistä alkaakin olla jo aikaa. Esko Salminen, Adolf Ehrnrooth, Andy McCoy, Kauko Röyhkä, Timo T.A. Mikkonen ja monet muut. Brittiläisen pornotähden Sarah Youngin tissejäkin Rantalainen puristeli suorassa lähetyksessä.


Eräs kaverini vihasi Simo Rantalaista vuosikaudet. Ilmeisesti HPR-ohjelman perusteella. "Yksi aste pahempi kuin skinhead", hän määritteli Rantalaisen. Kun sitten Rantalainen osui samaan aikaan turkulaiskapakka Haarikkaan, meni kaveri haastamaan riitaa tämän kanssa. "Saatanan natsi", oli kuulemma avausrepliikki. Rantalainen oli ottanut asian rauhallisesti ja kertonut muun muassa, että hänellä on paljon ulkolaisia värillisiä ystäviä. Kaverin mielipiteet vaihtuivat vauhdissa. Ei se kuulemma ollutkaan niin paha ihminen.

En tiedä Rantalaisen uusimpia vaiheita, mutta mies on ollut jo vuosia muslimi ja hän käyttää nimeä Mujahed Bin Risto Faisal. Se ei liene mediatemppu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti