Sziget Festival

Viime keväänä varatun Budapestin matkan ajankohta osui siten, että oli mahdollisuus käydä myös Sziget Festivalilla. Se järjestetään Tonava-joen Obudan saarella. Koska tuolla asti olimme, oli pakko ottaa härkää sarvista ja käydä katsastamassa millainen meininki tällä kaikkien kehumalla juhlalla oikein onkaan.  

"Budapestin Sziget Festivaali on yksi Euroopan tunnetuimmista  ja suurimmista festareista. Tapahtuma järjestetään Budapestin Óbudan saarella nyt jo 19. kerran. Nuoret  ja opiskelijat ympäri maailmaa kerääntyvät viikon mittaisten festareiden aikana kuulemaan ympäri maailmaa tulleita tähtiesiintyjiä ja vähemmän tunnettuja ug- bändejä.

Viidellä päälavalla esiintyy viikon aikana n. 200 kansainvälistä tähteä ja bändiä, 500 Unkarilaista bändiä, DJ:tä, MC:tä. teatteriryhmiä, akrobaatteja, tanssijoita, koomikkoja. Vuonna 2011 festarilavat on uusitut ja se on valittu Euroopan TOP 10 festareiden joukkoon!

Festareiden aikana voi halutessaan tutustua myös taidenäyttelyihin, klassisen musiikin konsertteihin ja muuhun kulttuuritarjontaan. Tapahtumassa ei ole unohdettu lapsia eikä varttuneempaakaan väkeä, joille on tarjolla mielenkiintoista ohjelmaa.

Esiintyjinä:
Amy Winehouse, Dizee Rascal, Flogging Molly, Gogol Bordello, Good Charlotte, Hadouken!, Interpol
Kasabian, Pulp, Rise Against, Skunk Anansie, Smash Mouth, The Chemical Brothers, The Maccabees
The National ja monta muuta!" (okmatkat.fi)

Amy Winehouse tosin ehti kuolla ennen Szigetiä, joten hänellä oli hyvä syy olla esiintymättä. Itse en sunnuntaina nähnyt varsinaisesti kuin kaksi bändiä - Gogol Bordellon ja Sonata Arctican. Muut tuon viimeisen festivaalipäivän listassa olevat nimet taisivat Manic Street Preachersia lukuunottamatta olla minulle tuntemattomia.

Oppaina festarilla toimivat kokeneet Sziget -konkarit Simo Malkaniemi ja Toni Kajala. He tosin olivat tutustuneet toisiinsa vasta samalla viikolla lentokoneessa matkalla Helsinkistä Budapestiin. Malkaniemi kierrätti parhaansa mukaan seuruettamme ympäri aluetta. Paljon jäi varmaan näkemättä, mutta aika paljon näimmekin.

Szigetissä ei käy käteinen raha, vaan portilla ja muuallakin oli koppeja, joissa rahaa ladattiin maksukortteihin. Minä latasin korttiin 30 euroa, joka loppui illan mittaan kesken. Kaljassa pysyessä se olisi riittänyt, mutta vodkakolalinjalla ei.

Mieleen jäi myös valtaisia pöly, jonka peittämät telttarivistöt olivat vähän surullinen näky. Allergikoille Sziget lienee todella tukala ympäristö.

Sonata Arctican kitaristi Elias Viljanen ja basisti Marko Paasikoski tulivat sattumalta vastaan noin tuntia ennen keikkaansa. Hyväntuuliset miehet soittivat hyväntuuliset keikan. Vaikea arvioida kuinka paljon porukkaa seurasi yhtyeen esiintymistä, mutta tuhansia kumminkin. Enemmänkin olisi mahtunut.

Kemiläisten keikan alkuosa oli hiukan hapuilua huonojen soundien ja keskinkertaisten biisien kanssa. Isompi vaihde lähti heti päälle, kun kunnon biisejä tyyliin My Land, Replica, Wolf Moon, Victoria's Secret ja Last Drop Falls alkoi kuulua.

Sonata soitti metallilavalla, joka on kuulemma uusi lava Szigetissä. Kummallista kyllä, hevitarjonta rajoittui heidän lisäkseen oikeastaan vain Judas Priestiin ja Motörheadiin, jotka ehtivät soitella jo aikaisempina päivinä. Valitettavasti. Vaikka olen Motörheadinkin nähnyt noin kymmenen kertaa, olisi se taas ollut kova juttu. Muut metallilavan yhtyeet olivat pääasiassa tuntemattomia unkarilaisbändejä.

Yksi päivä Szigetissä oli vain pintaraapaisu. Pari-kolme päivää olisi varmasti paras vaihtoehto, mutta festarin kokonaiskestoa keskiviikosta sunnuntaihin en millään jaksaisi. Tosin jos tuollaisen paketin ostaa, voi siinä viettää aikaa Budapestin nähtävyyksissä tai hotellissa. Minä kun en ainakaan lähtisi telttailemaan tuonne.