Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevätluonto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevätluonto. Näytä kaikki tekstit

perjantai 31. toukokuuta 2024

Saaristoluontoa Airistolla 18. toukokuuta

Toukokuun 18. päivänä MS Kuusisto-vesibussi suuntasi  Aurajoesta Turun kaupungintalon edustalta kohti Airistoa, tarkemmin Vepsän ulkoilusaarta.

Kyseessä oli yliopistoporukan järjestämä Floran-risteily. Siihen sai osallistua sellaisetkin, joilla ei ole yliopiston kanssa mitään tekemistä. Niinpä mukana oli lisäkseni viitisen "vepsäläistä". 

Tapani mukaan otin runsaasti valokuvia ja tässä blogijutussa käsitellään pelkästään Vepsän toukokuista luontoa. Lähitulevaisuudessa sitten itse risteilyä. 

Allekirjoittaneelle tämä oli vuoden ensimmäinen Vepsän matka. Käsittääkseni niin myös suurimalle osalle muistakin osallistujista. Erään henkilön tiedän istuneen veneen kyydissä nokka kohti Vepsää jo huhtikuussa, takatalven jyllätessä. 

Silmiinpistävää saaristossa oli meriveden mataluus. Luonnon nopea herääminen kolmen viikon takaisesta lumesta ja pakkasesta jaksoi sekin hämmästyttää. 




Kuten monesti aiemminkin, olen ollut kesän ensimmäisestä Vepsän reissusta sen verran innoissani, että 17 hehtaarin saarta on tullut kierreltyä ahkerasti. Seurakseni sain muutaman vuoden Facebook-kaverinani olleen Noran, jonka kanssa suuntasimme saariluontoa ihmettelemään.

Etenkin alkukesällä Vepsässä on valtava määrä lintuja. Haahkoja, lokkeja, kyhmyjoutsenia, hanhia sekä meriharakoita. Saarella runsaina joukkoina viihtyviä valkoposkihanhia ei näihin kuviin ole eksynyt, mutta isompi serkkunsa Kanadasta uiskentelee yhdessä otoksessa kyhmyjoutsenen kanssa. 

Vepsässä riittää luontokuvaajalle kohteita. Siksi jaksankin ihmetellä erästä työkuvioista tuttua henkilöä, joka juuri hiljattain mutisi "Mitä siellä Vepsässä on, ei yhtään mitään"

Hänenkin kameralleen löytyisi varmasti käyttöä, mikäli mies saisi sen verran aikaiseksi, että lähtisi päiväristeilylle Vepsään. Mutta ei, pitää vaan vuodesta toiseen jauhaa samaa virttä. 












maanantai 29. huhtikuuta 2013

Littoistenjärvellä 25. huhtikuuta

Viime viikolla oli niin hyvät ulkoilukelit, että Askalankosken lisäksi tuli käytyä Littoistenjärven Kaarinan puoleisella rannalla.

Littoistenjärvi sijaitsee Liedon ja Kaarinan rajalla. Pinta-alaltaan se on 147,5 hehtaaria. Rantaviivaa on kuusi kilometriä, keskisyvyys kaksi metriä ja syvimmältä kohdaltaan kolme metriä.

Järven rannat ovat Kaarinan Littoisten puolelta pientaloaluetta, kun taas Liedon puolelta metsää. Peräprutkuilla tai vesiskooottereilla ei saa järvellä huristella lainkaan.

Viime vuonna Turun Sanomat kirjoitti, että järvestä oli löytynyt sinne kuulumatonta haitallista tulokaskasvia, lammikkia. Muistaakseni joku urpo oli tyhjentänyt sinne akvaarionsa.

Järvi oli rantoja lukuunottamatta melkein kokonaan vielä jäässä. Jonkunlaista elämää kumminkin näkyi; lintuja oli uiskenteli siellä täällä.

Littoisten vanhan verkatehtaan kellotorni on hallitseva elementti katsoessa järveä melkein mistä suunnasta tahansa. Eräs tuttu kertoi kuvan nähtyään, että hänen orkesterinsa treenasi muinoin samassa rakennuksessa. Olen myös kuullut huhuja, että tornista on komeat näköalat.